Viherlannoituskasvi kasvatetaan maan hyväksi eikä sadoksi. Kaura, hunajakukka, apila, virna, ruis ja öljyretikka tekevät eri asioita, ja vain palkokasvit pystyvät biologiseen typensidontaan. Mieti ensin, mitä penkissä kasvatetaan seuraavaksi, paljonko kasvukautta on jäljellä ja miten kasvusto niitetään, peitetään tai muokataan.
Valitse penkin tavoite ennen siemeniä
Viherlannoituksessa kasvustoa käytetään maan peittämiseen ja parantamiseen sadon sijasta. Kun penkki vapautuu varhaisperunan, salaatin tai herneen jälkeen, uusi kylvös voi peittää pinnan, sitoa ravinteita juuriin ja lehtiin sekä palauttaa orgaanista ainesta kun kasvusto niitetään tai peitetään.
Aloita suunnittelu seuraavasta kasvista. Nopealla kesäkasvustolla on eri tehtävä kuin koko kasvukauden kasvavalla apilalla. Talvehtiva ruis on niitettävä tai peitettävä keväällä. Kaura voi paleltua talven aikana, mutta tarkista penkki keväällä ennen seuraavaa kylvöä.
- Nopea maanpeite kesällä vapautuneeseen penkkiin: kaura, hunajakukka tai tattari, jos lämpöä riittää.
- Biologinen typensidonta: apila, virna tai muu palkokasvi, usein nopeamman peitekasvin kanssa.
- Jäännösravinteiden keruu sadon jälkeen: kylvä nopeasti taimettuva ei-palkokasvi, kun kasvuaikaa on vielä jäljellä.
- Talviaikainen peite: ruis tai ruisvirna vain, kun tiedät jo, miten kasvusto käsitellään keväällä.
- Kukkia pölyttäjille: anna hunajakukan tai apilan kukkia, mutta leikkaa kasvusto ennen siementen kypsymistä, jos et halua itsestään kylväytymistä.
- Ennen kaalikasveja: vältä sinappia ja öljyretikkaa, jos viljelykierto tiivistyy liikaa tai möhöjuurta esiintyy.
Typensidonta ja ravinteiden keruu ovat eri asioita
Viherlannoitus kuvaa biomassan käyttöä: juuret ja versot jätetään paikalleen, kompostoidaan, käytetään katteena tai sekoitetaan maahan matalasti. Kerääjäkasvi kuvaa ensisijaisesti elävän kasvuston tehtävää, esimerkiksi maan peittämistä ja sellaisten ravinteiden ottamista, jotka muuten voisivat huuhtoutua.
Kaura voi toimia sekä kerääjäkasvina että viherlannoituksena. Kaura ottaa maassa jo olevaa typpeä ja palauttaa myöhemmin kasvimassaa. Apilalla ja virnalla on lisäksi juurinystyröitä, joissa bakteerit sitovat typpeä ilmasta. Kaura, ruis, hunajakukka ja retikka eivät sido typpeä.
Hyödyt syntyvät vasta, jos kasvusto taimettuu. Liian myöhään, kuivaan maahan tai ilman hyvää maakosketusta kylvetty siemen tuottaa vähän juuria ja versoja. Harva kasvusto ei peitä maata, kilpaile rikkakasvien kanssa eikä kerää paljon ravinteita.
Käytännölliset lajivalinnat kasvimaalle
Kauran siemen on suuri, taimettuminen nopeaa ja kasvua helppo seurata. Se sopii varhaisen sadon jälkeen, kun paljas maa halutaan peittää ilman voimakasta keväällä jatkuvaa kasvustoa. Pakkanen tappaa kauran useimmiten, mutta keväällä on silti tarkistettava, jäikö elävää kasvua.
Hunajakukka kasvaa nopeasti lämpimässä maassa eikä kuulu herne-, heinä- tai kaalikasvien heimoon. Kukinta hyödyttää hyönteisiä, mutta samalla varret kovettuvat ja itsestään kylväytymisen riski kasvaa. Päätä, onko tärkeintä pehmeä biomassa, kukinta vai mahdollisimman pitkä maanpeite.
Apila, virna, herne ja papu ovat palkokasveja. Sopivien rhizobium-bakteerien kanssa ne muodostavat juurinystyröitä ja sitovat typpeä ilmasta. Juurten ja versojen hajotessa osa typestä voi siirtyä seuraavan kasvin käyttöön.
Ruis itää viileämmässä kuin monet kesälajit, talvehtii hyvin ja muodostaa tiheän juuriston. Se sopii myöhään vapautuneeseen penkkiin, mutta keväällä voimakas kasvusto vie myös aikaa, vettä ja tilaa seuraavalta kasvilta.
Sinappi, öljyretikka ja rehuretikka taimettuvat nopeasti ja voivat kasvattaa vahvan paalujuuren. Juuret käyttävät syvempää maata ja jättävät hajotessaan kanavia, mutta ne eivät yksin korjaa seisovaa vettä, vakavaa tiivistymää tai muokkausanturaa.
Kylvä tasaisesti ja varmista siemenen maakosketus
Poista juolavehnä, vuohenputki ja muut monivuotiset rikkakasvit ensin. Viherlannoituskasvusto voi varjostaa pieniä yksivuotisia rikkakasveja, mutta tiheä kasvusto vaikeuttaa juuririkkakasvien poistamista.
Käytä siemenpussin kylvömäärää lähtökohtana. Maatalouden kilogrammat hehtaarille on tarkoitettu konekylvöön, eikä niitä pidä siirtää suoraan lavakaulukseen. Liian tiheä kylvö kuluttaa siementä; liian harva jättää aukkoja.
Suuret kauran, herneen ja virnan siemenet taimettuvat usein parhaiten matalissa vaossa. Hieno apilan ja hunajakukan siemen kuuluu lähelle pintaa. Noudata lajikohtaista ohjetta, tiivistä kevyesti ja kastele niin, etteivät siemenet valu painanteisiin.
- Jaa penkki kahteen koeruutuun, jos haluat verrata yhtä lajia ja seosta.
- Merkitse kylvöpäivä ja seos; keväällä unohtuu helposti, minkä piti kuolla talvella.
- Kastele kylvökerroksen kosteuden, ei kiinteän kalenterin mukaan.
- Lyhyessä suomalaisessa loppukesässä muutaman viikon viivästys voi ratkaista, ehtiikö biomassaa syntyä.
Ota kasviheimo mukaan viljelykiertoon
Viherlannoituskasvi on yhä osa viljelykiertoa. Laske apila ja virna samaan ryhmään herneen ja pavun kanssa sekä sinappi ja retikka kaalikasvien kanssa. Saman kasviheimon toistaminen voi ylläpitää tuholaisia ja maalevintäisiä tauteja, vaikka satoa ei korjata.
Valmis siemenseos ei ole automaattisesti neutraali. Lue kaikki pussin lajit ja jätä seos käyttämättä, jos se tuo väärän kasviheimon suunniteltuun kiertoon.
Päätä ennen kylvöä, miten kasvusto poistetaan
Helpoin vaihtoehto on laji, joka kuolee paikallisessa talvessa ja jättää vain ohuen jäännöksen. Keväällä penkki on silti tarkistettava, jotta elävä jälkikasvu niitetään ennen kuituuntumista.
Niitä elävä kasvusto ennen siementen kypsymistä. Silppua karkea massa, anna sen hieman lakastua ja levitä kohtuullisena kerroksena. Paksu tuore matto syvälle maahan käännettynä saa vähän happea ja hajoaa hitaasti.
Kaivaminen ei ole pakollista. Massa voidaan jättää pintakatteeksi, viedä kompostiin tai tukahduttaa pahvilla tai valoa läpäisemättömällä peitteellä. Kaivamatta viljelyssä on silti tarkistettava reunojen jälkikasvu ja etanat kostean katteen alla.
Suunnittele vapaa penkki seuraavaan kylvöön asti
Suunnittele koko viljelyjakso ennen kylvöä. Viherlannoitus onnistuu vain, jos kasvusto ehtii taimettua ja sen saa pois ajoissa ennen seuraavaa kasvia.
- Ennen kylvöä: valitse päätehtävä, seuraava kasvi ja viimeinen realistinen niitto- tai peittämisajankohta.
- Kylvössä: poista monivuotiset rikkakasvit, tasaa pinta, levitä siemenet ja varmista kosketus kosteaan maahan.
- Taimettumisessa: pidä kylvökerros kosteana, kunnes juuret ovat kiinnittyneet; laikukas kasvusto suojaa huonosti.
- Kasvun aikana: seuraa kuivuutta, etanoita, aikaista siementämistä ja seoksen yhden lajin ylivaltaa.
- Kasvuston niitossa: leikkaa ennen siementen kypsymistä, silppua karkea massa ja estä jälkikasvu uudella niitolla tai peittämällä.
- Ennen seuraavaa kasvia: anna tuoreen maahan sekoitetun massan hajota ja puhdista hienojen siementen kylvörivi sitkeistä jätteistä.
Anna tuoreen kasvimassan hajota ennen pienisiemenisiä kasveja
Tuore vihreä massa voi hajotessaan vapauttaa yhdisteitä, jotka heikentävät itämistä ja varhaista juurikasvua. Agropub kuvaa kokeita, joissa vaikutus kesti kolmesta neljään viikkoa 15 °C:n maassa. RHS käyttää noin kuukauden käytännön odotusaikaa maahan muokkaamisen jälkeen.
Kasvimaalla kaksi–neljä viikkoa on hyödyllinen suunnitteluväli. Käytä pidempää aikaa ennen porkkanan, salaatin ja muiden pienisiemenisten kasvien suorakylvöä, kylmässä maassa sekä karkean ruis- tai heinäkasvimassan jälkeen. Odota pidempään, jos maa haisee happamalta tai jälkikasvu jatkuu.
Nuori lehtevä ja palkokasvipitoinen massa hajoaa yleensä nopeammin kuin vanha korsipitoinen heinäkasvimassa. Paksu märkä kerros ei silti ole hyvä. Vie ylimäärä kompostiin tai toiseen penkkiin, jolla on todellinen tarve.
Kysymyksiä ja vastauksia
Voiko viherlannoitus korvata tavallisen lannoituksen?
Ei yksinään. Palkokasvit voivat tuoda maahan ilmasta sidottua typpeä, kun taas kaura, ruis ja hunajakukka keräävät ennen kaikkea maassa jo olevia ravinteita. Tulos riippuu juurten ja lehtimassan määrästä, kasvuston käsittelystä ja seuraavan kasvin tarpeista. Viherlannoitus on osa maan kasvukunnon ja lannoituksen suunnittelua, ei varma kompostin tai lannoitteen korvike.
Mikä viherlannoituskasvi on helpoin aloittelijalle?
Kaura on usein helpoin ensimmäinen kokeilu, kun penkki vapautuu maan ollessa vielä riittävän lämmin itämiselle. Siemenet ovat suuria ja kasvu on helppo nähdä. Leikkaa kasvusto ennen röyhyjen kypsymistä ja tarkista penkki keväällä sen sijaan, että luottaisit kaiken paleltuneen.
Voiko viherlannoituskasvin kylvää syksyllä?
Kyllä, jos kasvi ehtii muodostaa juuria ja lehtiä ennen kuin kylmyys ja lyhyet päivät pysäyttävät kasvun. Kaura tai hunajakukka sopii peitteeksi, joka usein paleltuu; ruis valitaan tarkoituksella talvehtivaksi ja se on poistettava keväällä. Ratkaise kylvöaika paikallisen sään, kasvupaikan ja siemenpussin ohjeen perusteella – ei yhden koko Suomea koskevan päivämäärän mukaan.
Onko viherlannoituskasvusto pakko kaivaa maahan?
Ei. Voit leikata kasvuston ja jättää kohtuullisen kerroksen pintakatteeksi, kompostoida massan tai tukahduttaa jälkikasvun valoa läpäisemättömällä peitteellä. Jos sekoitat tuoretta massaa maahan, silppua se ja muokkaa vain pintakerrokseen, jotta hajoaminen saa happea.